Kun Kataisen hallituksen aikana selvitettiin tietotekniikkamenoja, uutisoitiin, että valtiolla on yli miljoonan euron it-hankkeita 1,1 miljardin euron edestä, lisäksi ohjelmistojen käyttömaksuihin meni 750 miljoonaa euroa vuodessa.

KD:n vaihtoehtobudjetin mukaan tuhlauksesta tietotekniikkahankinnoissa on päästävä eroon. KD:n mukaan on entistä johdonmukaisemmin päästävä tilanteeseen, jossa eri julkiset toimijat tekevät yhteishankintoja. Hankinnoissa ei pidä teknisesti sitoutua yhteen toimittajaan, eikä isoihin hankinta-, käyttö- tai päivityskustannuksiin. Hankinnat tulee tehdä siten, että avointa järjestelmää voi rakentaa ja täydentää usea kotimainen toimija. Tulee lisätä panostuksia järjestelmien yhteensovittamiseen ja avoimiin rajapintoihin, erityisesti kehitystyöhön avoimiin lähdekoodien pohjalta.

Vaihtoehtobudjetti suosittaa, että mikäli mahdollista tulisi hankkia vain avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Maailman levinnein käyttöjärjestelmä GNU/Linux on jo pitkään ollut käytettävissä.

KD:n mielestä tarvitaan enemmän valtion keskitettyä tietojärjestelmien hankintojen ja uusimisen ohjausta ja kehittämistä.

Eri kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion virastojen ohjelmien tulee pelata yhteen ja ymmärtää ongelmitta toisiaan, vaatii KD. Niiden tulee tallentaa tieto avointen standardien mukaisesti. Tällöin tiedonsiirto helpottuisi, eikä ohjelmiston tilannut julkinen taho jäisi yksittäisen ohjelmistotoimittajan kuristusotteeseen.

KD:n mielestä tarvitaan enemmän valtion keskitettyä tietojärjestelmien hankintojen ja uusimisen ohjausta ja kehittämistä. Eri ministeriöiden, kuntien, sairaanhoitopiirien tieto- ja viestintätekniikkamenoja tulee vähentää keskitetyllä ohjauksella. KD keräisi julkiset tieto- ja viestintätekniikan hankkeet yhtenäisen hallinnon alle, jonne työllistettäisiin alan huippuosaajat.

KD arvioi, että 15 miljoonan euron panostuksella saadaan ICT-menoissa 50 miljoonan euron säästövaikutus.