Suomalaisia parhaillaan hyytävä pakkanen on toivottu sääilmiö monessa maamme myllyssä. Eri puolilla Suomea onkin käynnissä myllyjen pakastaminen. Pakkasen pääsy myllyyn pitää viljoissa normaalisti esiintyvät tuholaiset kurissa luonnollisella tavalla ja säästää samalla energiaa.

Myllyjen pakastamista harjoitetaan niin pienissä perinteisissä kivimyllyissä, kuin isoissa ja moderneissa yksiköissäkin. Lämmittämättömissä myllyissä pakastus tapahtuu väkisinkin luonnon aikataulussa ilmojen kylmetessä, mutta esimerkiksi Suomen suurimmassa myllyssä, Fazer Myllyssä Lahdessa, pakastaminen aiheuttaa jonkin verran toimenpiteitä.

– Kun säätiedotus lupaa kylmää viikonloppua ja tilanne myllyssä kaikin puolin mahdollistaa pakastamisen, varmistamme, ettei putkistoissa ole vettä ja että herkät sähkölaitteet on suojattu.  Kun valmistelut on tehty, avaamme niin sanotut haalausovet ja luonto hoitaa loput, kuvailee Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka.

Parin vuorokauden pakastamisen jälkeen mylly on taas valmis jauhamaan. Pakkasta olisi hyvä olla vähintään 15 astetta, mutta toivottavaa on, että mittari ylittäisi 20 pakkasasteen lukeman.

–   Suomen luonto pitää onneksi jo itsestään huolen siitä, ettei meillä ole samankaltaisia viljan tuholaishuolia kuin lämpimämpien maiden mylläreillä on. Suomen lahjomaton luonto on ankara, mutta sitä voi myös hyödyntää monella tapaa, Mäki-Reinikka toteaa.

Pienissä myllyissä jauhatus saattaa jatkua pakkasessakin, ja kaikilla on tehtävää muuallakin kuin jauhatuksessa, joten työvoiman tarpeeseen pakastuspäivät eivät vaikuta.

Kaikkiin myllyihin käytäntö ei sovi esimerkiksi herkän automaation tai vaikeasti tyhjennettävien vesijohtojen vuoksi.