Tupakan terveyshaitat ovat nuorilla laajalti tiedossa, myös tupakoivilla.

Tuore tutkimus paljastaa, että tupakkakokeiluiden keskeiset syyt ovat kaveriporukka ja kokeilunhalu. Tupakkaa ei pidetä coolina, vaan pikemminkin tyhmänä tapana. Tutkimuksessa selvitettiin yläkouluikäisten asenteita ja mielikuvia tupakointiin liittyen. Lisäksi tutkittiin tupakkatuotteiden käytön sosiaalisia ja nuorisokulttuurisia kytköksiä. Tutkimus tehtiin keväällä 2017. Tutkimus on  Nuorisotutkimusseuran ja Syöpäjärjestöjen yhteistyö.

Tupakoimattomille keskeisiä syitä savuttomuuteen olivat muun muassa tupakan paha haju, vaikutus urheilusuorituksiin sekä vakavammat terveyshaitat. Tupakoiville keskeisiä syitä vähentää tai lopettaa olivat niin ikään tupakan heikentävä vaikutus urheilusuoritukseen, paha haju, riippuvuus ja vaikutus ulkonäköön, kuten hampaiden kellertyminen. He olivat myös hyvin yksimielisiä siinä, että tupakoimattomat eivät putoa kaveriporukasta, vaikka olisivat itse pelänneet sitä aiemmin.

Toisaalta tupakan nähtiin liittyvän jossain määrin myös yleiseen, ehkä epämääräiseenkin ”hengailuun”. Vastaavasti tavoitteellisemmin elämään suhtautuvien nähtiin olevan paremmin suojassa tupakoinnilta. Tupakassa ei kuitenkaan nähty mitään coolia tai suosiota lisäävää. Myöskään nuuskaan tai sähkösavukkeisiin ei yhdistetty cooliutta.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että terveys on nuorille tärkeää. Toisten valintoja ei kuitenkaan paheksuta. Nuuska ja sähkösavukkeet ovat nousussa mahdollisesti siitä syystä, että niitä ei koeta terveydelle niin haitallisiksi kuin tupakka.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että terveys on nuorille tärkeää. Toisten valintoja ei kuitenkaan paheksuta. Nuuska ja sähkösavukkeet ovat nousussa mahdollisesti siitä syystä, että niitä ei koeta terveydelle niin haitallisiksi kuin tupakka.

– Nuorisotutkijana oli kiinnostavaa huomata, että nuorille terveys on näin keskeinen asia. Savukkeiden asema ja maine nuorten keskuudessa ovat heikentyneet, ja tupakoitsijatkin toteavat, että kyseessä on huono ja tyhmä tapa. Myös nuuskan ja sähkösavukkeiden suhteen nuoret pohtivat niiden haittoja, vaikka aina ne eivät niin hyvin olisikaan tiedossa. Vaikka omasta terveydestä ei aina osata pitää huolta – välillä syödään epäterveellisesti eikä liikuta riittävästi – terveys koetaan tärkeäksi. Ainakin tupakoinnin suhteen tässä on nähtävissä muutosta verrattuna aiempiin sukupolviin, tutkija Mikko Piispa toteaa.

Vaikka tupakka ei enää ole samanlainen sosiaalinen statuksen tuottaja kuin aiemmin, on edelleen olemassa kulttuurin osia, joissa tupakoinnilla ja/tai nuuskaamisella on arvonsa.  Nuoret itse eivät yhdistä tupakointia mihinkään nuorisokulttuureihin, mutta yhteys ns. raksa-amiskulttuuriin on nähtävissä. Lisäksi tupakointi nähdään sellaisten tapana, joilla muutoinkin menee huonommin. Toisaalta nuuska yhdistetään voimakkaasti jääkiekkoon. Tupakkatuotteiden yhteiskäyttö on yleistä niillä, jotka tuotteita ylipäätään käyttävät.

Raksa-amiskulttuuriin kytkeytyvä tupakointi alkaa usein jo paljon ennen itse ammattikoulua. Tämä liittyy esimerkiksi asuinaluekohtaisiin kulttuureihin, joihin olisi päästävä paremmin kiinni. Toisaalta ammattikouluissa on syytä tehostaa tupakkatyötä.

Raksa-amiskulttuuriin kytkeytyvä tupakointi alkaa usein jo paljon ennen itse ammattikoulua. Tämä liittyy esimerkiksi asuinaluekohtaisiin kulttuureihin, joihin olisi päästävä paremmin kiinni.

– Myös tämä tutkimus osoittaa, että kaveriporukoiden lisäksi nuorten lähiaikuiset ovat tärkeitä nuorten elintapojen muotoutumisessa. Se, millaisia mielikuvia tavoiteltavista elintavoista nuorille välittyy vanhemmilta sekä koulujen, harrastusten ja työharjoittelupaikkojen aikuisilta, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia elintapoja nuori omaksuu. Lähiaikuisilla on vastuunsa paitsi esikuvina, myös siinä, puuttuvatko he vaikkapa nuorten tupakointi- tai nuuskaamiskokeiluihin, sanoo Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila.

Tupakan haitat urheilusuorituksille mainittiin usein – nuoret arvostavat urheilullisuutta. Sen sijaan etenkin poikien suhde nuuskaan on ristiriitainen: sitä ei nähdä yhtä haitallisena, ja etenkään sen ei koeta haittaavan urheilua.

Urheilu on tärkeää nuorille, joten nuuskan haitallisuutta tulisi tässä suhteessa entisestään tähdentää. Mielekästä ei ole niinkään verrata nuuskaa tupakkaan, vaan kertoa nuuskan ja sähkösavukkeiden omista haitoista. Syöpäjärjestöjen fressis.fi –sivustolta löytyy nuorille suunnattua tietoa savukkeiden, nuuskan ja sähkösavukkeiden terveyshaitoista.

–  Tutkimus osoittaa myös, että lisätutkimukselle etenkin nuuskan käytöstä olisi tarvetta, Piispa lisää.

Savukemuotoinen tupakka on yhä harvempien suosiossa. Nuorten keskuudessa se ei tarjoa entiseen tapaan sosiaalista pääomaa ja statusta. Toisaalta sähkösavukkeiden kohdalla oli havaittavissa paitsi uteliaisuutta, myös epätietoisuutta, joka johtuu siitä, että aiheesta on toistaiseksi vähän tietoa saatavilla.

Haastattelut kerättiin kolmen eri paikkakunnan (Oulu, Kouvola ja Espoo) nuorisotaloilla, ja niihin osallistui yhteensä 33 nuorta. Heissä oli niin tupakoimattomia, tupakoivia kuin muita tupakkatuotteita käyttäviä ja kokeilleita. Tutkimus tehtiin keväällä 2017. Tutkimus on  Nuorisotutkimusseuran ja Syöpäjärjestöjen yhteistyö. Se on osa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittamaa Syöpäjärjestöjen nuorten nikotiinituotteiden vähentämisen hanketta.

Sammuuko savuke, nouseeko nuuska -kirjan on kustantanut Nuorisotutkimusseura. Teosta voivat hyödyntää niin ehkäisevää työtä tekevät kuin laajemmin nuorison kanssa työskentelevät. Se tarjoaa ajantasaista analyysia ja uusia avauksia myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Syöpäjärjestöt on Suomen suurimpia kansanterveysjärjestöjä, jolla on yli 120 000 jäsentä.

Syöpäjärjestöihin kuuluvat:

Suomen Syöpäyhdistys ry ja sen jäsenjärjestöt:
12 alueellista syöpäyhdistystä
6 valtakunnallista potilasjärjestöä
Suomen Syöpärekisteri ja sen osana Joukkotarkastusrekisteri
Syöpäsäätiö

Syöpäjärjestöt tukee ja kuntouttaa syöpää sairastavia ja heidän läheisiään, tiedottaa syöpää ehkäisevistä ja terveyttä edistävistä asioista, pitää yllä rekisteriä syöpätaudeista ja joukkotarkastuksista ja myöntää varoja syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen.